Vaikea valinta

Tapasin yöllä baarissa vanhan koulukaverin, herra T:n. Juteltiin mukavia ja juotiin olutta. Hän on edennyt ihan mukavasti työuralla, paremmin kuin minä, vaikka meillä molemmilla on suurinpiirtein sama loppututkinto. Jossainvaiheessa iltaa hän alkoi kuitenkin avautumaan minulle kuin pieni ruusun nuppu kesäauringon syleilyssä. Hän oli nimittäin saanut aika rahakkaan työtarjouksen Saksasta, jossa bonuksena erittäin hyvät etenemismahdollisuudet. Hän oli vain kovin alakuloinen tästä "once in a lifetime" -työtarjouksesta. Nimittäin, hän ei voinut ottaa tätä elämänsä työtarjousta vastaan, koska hänellä on melko joustamaton tyttöystävä (naiskaveri). T:n tyttöystävä ei halua muuttaa pois Suomesta, koska sillä on kaikki naiskaverit täällä + alipalkkainen pätkätyö + paska autonromu + ylihintainen vuokrakämppä Itä-Helsingin slummista. Siinä siis monta pätevää syytä miksi pysyä vanhoissa kuvioissa. Herra T oli kouluaikoina samanlainen hylkiö naisten silmissä kuin minä, joten ymmärrän häntä hyvin. Tämä naisystävä on hänen ensimmäinen ja kuulemma elämänsä rakkaus. T vielä sanoi että tämän parempaa naista hän ei voi koskaan saada. Mistä hän sen voi tietää, kun hänellä ei ole kokeusta naisista kuin vain tämän yhden kanssa. No jokatapauksessa minä en antanut mitään ohjenuorta T:lle, mutta kerroin hänelle että minä valitsisin tietysti työpaikan Saksasta, koska rakkaus on vain ihmisen aivoissa tapahtuvaa kemiallista illuusiota, joka häviää viimeistään siinävaiheessa kun on vuorossa hääkakun leikkaus.

Eniten mua ihmetyttää se, että miksi juuri niille ihmisille tarjoutuu unelmien täyttymyksiä juuri silloin kun he eivät voi ottaa niitä vastaan. Jos tämä samainen työtarjous olisi annettu T:lle vuosi sitten, hän olisi ottanut sen iloiten vastaan, koska oli vielä silloin sinkku. Miksi minulle ei tule kukaan koskaan tarjoamaan työpaikkaa ulkomailta? Minulla on jo matkalaukkukin pakattuna. Mutta minä olen aina väärässä paikassa väärään aikaan

Elämä = ongelma.jep.

Aamen.